10. joulu, 2015

Palvelurobotit helpottamassa hoitotyötä

Julkaistaan Sairaanhoitajat -lehdessä

Kuvitellaan, että tulen töihin, jossa minua on vastassa palvelurobotti iloisesti tervehtimässä ja päivän rutiinitehtäviämme suunnittelemassa. Lähden palvelurobotin kanssa potilaskierrolle. Eräs potilas tarvitsee apuani, koska hän ei yksin kykene kulkemaan yhteiseen toimitilaan tapaamaan muita potilaita. Tulemme palvelurobotin kanssa paikalle, jolloin ohjaan robotin nostamaan potilaan pyörätuoliin ja kuljettamaan potilaan toimitilaan. Potilas pääse sujuvasti robotin avustamana toimitilaan, jossa palvelurobotti näyttää samalla hänelle päivän uutiset maailmalta. Hoitaja kysyy potilaan vointia ja robotti kirjaa potilaan kertomuksen tiedostoksi, jonka hoitaja ohjaa suoraan potilastiedostoon.”

Palvelurobotti voidaan kansainvälisen robottiyhdistyksen (IFR) mukaan määritellä robotiksi, joka toimii osin tai täysin autonomisesti tuottaen palveluja ihmisille tai laitteille, pois lukien tuotannolliset tehtävät. Palvelurobotiikkaa on kehitetty sekä ammattimaiseen asiantuntijakäyttöön että kuluttajille. Palvelurobotiikkaa kehitetään myös monenlaisiin hoiva-, avustus- ja kuntoutustehtäviin. Palvelurobotiikan käyttötarkoituksia on yksinkertaisista avustavista ratkaisuista aina terapeuttisiin ja vuorovaikutusta tukeviin sosiaalisiin robotteihin saakka.

Smoothedu Oy ja Professio Oy järjestivät Helsingissä 8-9.12.2015 SOTE & Palvelurobotit – koulutuksen. Koulutuksessa tutustuttiin teollisuusrobottien käsitteistä aina palvelurobotiikan ja humanoidien käyttökohteisiin terveydenhuollossa. Ensimmäiset säilyneet piirustukset humanoidirobotista teki Leonardo Da Vinci noin 1495, jolloin Da Vinci suunnitteli muistilehtiöön mekaanisen ritarin, joka pystyi istumaan, heiluttamaan käsiä, liikuttamaan päätään ja leukaansa. Ei tiennyt Leonardo Da Vinci, mihin tulevaisuudessa hänen nimensä on myös päätynyt. Meillä Suomesta löytyy kaksi Da Vinci – robottijärjestelmää Helsingistä ja Tampereelta, jota käytetään sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa ja mitraaliläppien korjauksissa ja vaihdoissa. Da Vinci robottijärjestelmällä voidaan myös toteuttaa painonhallintaan liittyvää kirurgiaa sekä hoitaa gynekologisia syöpäsairauksia kuten kohtu- ja munasarjasyöpää. (Sami Vuoristo, 2012, 12)

Palvelurobotit tulevat tulevaisuudessa toimimaan apuvälineinä sairaanhoitajien arjessa. Palveluroboteissa on internet-yhteys rajattomaan tietopankkiin. Hoitajat voivat kerätä potilaista monenlaista dataa, jota voidaan hyödyntää potilaan parhaaksi SOTE ekosysteemissä. SOTE ekosysteemiä kuvaa myös termi teollinen internet. Termi teollinen internet viittaa infrastruktuuriin sekä fyysisiin laitteisiin, jotka ovat yhteydessä internetiin. Kyseiset laitteet osaavat tunnistaa itsensä muiden laitteiden kanssa. Teollinen internet sisältää lähes aina analytiikkaa sekä tässä tapauksessa potilaan analysointia. (Toim. Jari Juhanko, Marko Jurvansuu 2015, ETLA Raportit No. 42)  Esimerkiksi automaattinen tiedon jakelu potilaan omaisille, hoitajille ja lääkärille. Teollinen internet mahdollistaa potilasta hoitavan henkilöstön pääsyn digitaaliseen sairaalaympäristöön, jolloin potilaan hoitoprosessiin voidaan vaikuttaa reaaliaikaisesti. Näin voidaan parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. 

Potilaiden vaatimukset omasta hoidostaan ovat kasvaneet. Lisäksi asiakaspalvelun laatuvaatimukset ja kilpailu ovat koventuneet. Palvelurobotit eivät väsy eivätkä tee virheitä, miksi siis emme käyttäisi palvelurobotteja sairaanhoitajien työtä tukemaan ja helpottamaan. Tulevaisuudessa robotit valvovat sairaalan eri toimintoja, kuten ilmastointia, joka on tärkeää mm. leikkaussaleissa. Robotit voivat valvoa myös potilaan vitaalitoimintoja.  Robotit hoitavat mm. rutiininomaisia ja raskaita töitä, mutta robottien toimintaa tulee myös valvoa. Robotit kuljettavat näytteitä laboratorioon ja robotit syöttävät potilaita. Robotit voivat vapauttaa sairaanhoitajien käsiä muihin töihin, antaa aikaa potilaiden muuhun hoitoon ja näin voidaan lisätä potilaan tyytyväisyyttä.

SOTE & Palvelurobotit – koulutuksessa Zora Robotics Finland Oy esitteli hoivarobotti Zoraa, joka toimii mm. vanhusten virkistystoiminnassa. Zora osaa mm. tanssia, jumpata, soittaa musiikkia, pelata bingoa. Suomessa on muutamia hoitolaitoksia, jossa Zora on jo käytössä. Lisäksi Paro – robottihyljettä esiteltiin SOTE & Palvelurobotit – koulutuksessa. Suloista Paro – virikehyljettä hyödynnetään mm. muistisairaiden ja autististen potilaiden hoidossa. SOTE & Palvelurobotit – koulutus tarjosi laajan läpileikkauksen robottien historiasta, käyttötarkoituksista, sovelluksista ja myös arvioita tulevaisuuden palvelurobotiikasta. Robottien kehitys on jatkuvaa ja Androidirobotit ovat ihmisen ulkonäköä omaavia edistyksellisiä humanoidirobotteja. Androidirobotteja on mm. käytössä Japanissa hammaslääkäriopiskelijoiden potilaina. Androidit osaavat valittaa kivusta, elehtiä potilaiden käytöstä mm. yökkäämällä, jos hammaslääkäriopiskelija vahingossa työntää instrumenttinsa liian syvälle.

Palvelurobotiikan kehitys on nopeaa. Myös Suomessa on lähdetty mukaan kokeilemaan ja kehittämään palvelurobotiikan käyttöä terveydenhuollossa. Palvelurobotiikan tarkoitus on helpottaa ja parantaa niin sairaanhoitajien kuin potilaiden arkea osastoilla ja hoitolaitoksissa. Robotiikan tarkoituksena ei ole korvata ihmistä. Lisää rohkeutta ja innovaatioita kuitenkin tarvitaan, jotta tulevaisuuden lisääntyvää työtaakkaa voidaan helpottaa myös robotiikan avulla ja näin osaltaan varmistaa potilaiden hyvä hoito.

Sairaanhoitajan työpäivä on päättymässä, hän sanelee robotille ohjeet mahdollisten erikoistilanteiden varalle. Robotti lähtee hoitajan toimesta tarkastamaan potilaiden tilannetta. Robotti hyvästelee hoitajan iloisesti, näyttää samalla säätilanteen sekä kehottaa varomaan liukasta keliä”.

Pirita Ihamäki FT, KTM