26. huhti, 2015

Oppisopimuskoulutus oppia Saksasta

Oppisopimuskoulutus tarjoaa nuorelle mahdollisuuden ammattitaidon hankkimiseen pääosin tekemällä oppimalla. Nuoren oppisopimuskoulutuksen osalta on olennaista, että työpaikalla tarjotaan ammattitaidoiltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilöstöä ohjaamaan oppisopimusopiskelijaa. 

Satakunnassa voitaisiin ottaa käyttöön Saksan malli, Auszubidende, koulutettava. Azubit saavat ammatillista koulutusta työharjoittelunsa ohessa oppisopimusjärjestelmään osallistuvissa yrityksissä. Koulutus voi johtaa ns. duaalista eli toista koulutusväylää myös akateemisiin loppututkintoihin. Saksassa malli on ollut menestys, jossa kannustetaan nuorten työelämään pääsyä eniten Euroopan maissa. Monella alalla käydään kovaa kilpailua nuorista työntekijöistä ja heitä käydään houkuttelemassa azubeiksi jo koulunpenkiltä. Azubien ensimmäinen ammatillinen tutkinto kestää 2-4 vuotta alasta riippuen. Azubi paiskii yleensä 4 päivää töitä ja opiskelee 1-2 päivää viikossa. Azubi pääsee vaatimattomille tienesteille jo harjoitteluaikanaan saamalla 650-850 euron korvauksen. Ensimmäisen tutkintonsa jälkeen, usein jo 18-vuotiaana, hänen alkupalkkansa esimerkiksi vähittäiskaupan merkonomina on jo lähes 2000 euroa. Tästä on tullut jopa vientituote Saksassa ja jopa tuontituote, koska Saksaan on jopa haettu azubeja muualtakin. Heille on annettu tukiopetusta ja integroitumisapua, josta on saatu hyviä kokemuksia.

Uusi tarpeita löytyy myös kehitysvammaisten nuorten työllistämiseen. Suomessa suurin ammatillinen erityisoppilaitos on Luovi. Luovi tekee kehitysvammaisille aikuisille suunnatun tuetun oppisopimuskoulutuksen tiimoilta yhteistyötä eri tahojen kanssa, esimerkkinä Oulussa Nuorten Ystävät ry:n kanssa. Yhteistyö on toiminut siten, että yhdistys on etsinyt mukaan kiinnostuneita työnantajia omien verkostojensa kautta. Oulussa opiskelijoiden työsuhde alkoi noin kuukauden harjoittelujaksolla päiväkodeissa. Harjoittelujakson jälkeen solmittiin oppisopimus normaaliin määräaikaiseen työsuhteeseen. Koulutus on rakennettu niin, että osallistujat opiskelevat yhden päivän viikossa oppilaitoksessa ja loppuviikon he ovat työssä ja työpaikalla oppimassa. Työhönvalmentaja toimii opiskelijoiden tukena työpaikalla. Osa opiskelijoista tarvitsee tukea erityisesti esimerkiksi työelämän pelisääntöjen opettelemisessa ja osa ammatillisissa asioissa. Työhönvalmentaja käy joidenkin opiskelijoiden luona työpaikalla viikoittain ja toisten luona harvemmin. Työnantaja saa Kelalta korvausta ja oppilaitoksesta koulutuskorvausta. Osan palkasta työnantaja maksaa itse.  Oulun tapauksessa opiskelijat ovat viihtyneet työpaikoissaan erittäin hyvin ja kaikki oululaiset ovat pysyneet saamissaan työpaikoissa yhtä lukuun ottamatta. Hyvät käytänteet ovat erittäin tärkeitä myös Satakunnassa. Meidän tulee luoda myös Satakuntaan kehitysvammaisten nuorten työllistämiseen sopivaa oppisopimuskoulutusta. Lisäksi voimme myös kehittää oppisopimuskoulutuksesta vientituotteen, kuten Saksa on tehnyt.

Pirita Ihamäki KTM, FM