3. huhti, 2015

Suomalainen energiantarve käännettävä kotimaiseksi kysynnäksi

Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 9,4 miljardin euron arvosta tammi-syyskuussa 2014 ja vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 4,7 miljardin euron arvosta. Venäjä on energian tuontimaana suurin. (Tilastokeskus 2015) Energiatuotannon kysyntä tulisi kääntää kotimaiseksi kysynnäksi. Professorityöryhmän Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla –raportissa on arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä kotimainen kysyntä olisi mahdollista lisätä 20 prosenttiin, vuoteen 2035 mennessä 50 prosenttiin ja vuoteen 2050 mennessä 100 prosenttiin. Heidän mukaansa suomalaisyritysten kilpailukyky paranisi ja uuden teknologian kehittäminen lisäisi vientimahdollisuuksia. Energiatuotannon muuttaminen kotimaiseksi kysynnäksi pitäisi aloittaa mielestäni heti. Professorityöryhmä on arvioinut energiantuotannon muuttaminen kotimaiseksi loisi 50 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä ja 90 000 työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä.

Bioenergia on keskeinen osa Suomen tulevaisuuden energiaratkaisuja, koska monet kehitettävistä teknologioista liittyvät bioenergian entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Satakunnassa Honkajoelta löytyy biokaasulaitos, raaka-aineena se käyttää elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntien jätteitä. Hyviä käytänteitä pitää laajentaa koko Suomea kattavaksi. Biokaasulaitoksia rakennetaankin mm. Watrec Oy:n toimesta. Watrec Oy ja Ecomation Oy ovat muodostaneet kumppanuuden vauhdittaakseen yhtiöiden kasvua ja kansainvälistymistä. Kansainväliset jätemarkkinat ovat valtavat, ja kysyntää suomalaiselle konseptille riittää. Harjavaltaan rakennetaan biohöyrylaitos, joka tulee käyttämään polttoaineena puupellettiä ja varapolttoaineena nesteytettyä maakaasua. Biohöyrylaitos korvaa raskaan polttoöljyn käyttöä ja tuotetaan osaksi uusiutuvalla kotimaisella polttoaineella.

Suomessa pitää laajentaa energiatuotantoa mm. rakennuksiin integroiduilla aurinkoenergiaratkaisuilla. Hyvänä esimerkkinä Conserval Engineering, joka on kehittänyt aurinkoseinä –teknologian, jossa metallinen lämpöä keräävä levy asennetaan rakennuksen ulkoseinän päälle. Levyn lämmittämä ilma jää levyn ja seinän väliin, josta se puhalletaan normaalin tuuletusjärjestelmän kautta sisälle rakennukseen. Salossa on kehitetty aurinkoenergiaikkunat. Saksassa katetaan jo nyt markkinoista 5% aurinkoenergialla ja vuoteen 2050 mennessä 25%. Satakunnan Ammattikorkeakoulun vetämässä Solarleap Satakunta –hanke hakee aurinkoenergian pilottikohteita Satakunnan alueelta.

Hybridijärjestelmät tulevat kasvamaan energiamarkkinoilla ja näiden järjestelmien kehittämiseen Suomen tulee panostaa entistä enemmän. Pitkällä aikavälillä kehitetään laajasti integroituja järjestelmiä, joissa käytetään useita materiaali- ja energialähteitä, jotka yhdistävät useita teknologioita erilaisiksi lopputuotteiksi. Tärkeimmät energian tuotannon teknologiat, joihin tutkimus- ja tuotekehitystä pitäisi panostaa Suomessa ovat: leijukerrosteknologia (poltto ja kaasutus) biomassoille sekä  seospolttoaineille (mm. jätepolttoaineet), kaasutusteknologia biomassoille, biopolttoaineiden valmistus ja käyttö, tuulivoima, järjestelmäintegrointi ja integroidut ratkaisut mm. monituotelaitokset. Energiapolitiikka ei ole yksiselitteistä eikä pidä ajatella, että ydinenergia on ainoa vaihtoehto. Tällä hetkellä se on perusvoimamme ja tärkeä energianlähteemme. Emme kuitenkaan saa unohtaa muita energiamuotoja ja niihin panostamista. Itse kannatan juuri vaihtoehtoisten energiamuotojen ja kotimaisen asteen lisäämistä asteittain. Energiapolitiikan pitäisi olla pitkäjänteistä eikä siihen saisi vaikuttaa hallituksien vaihtuminen. Näin myös yritysten olisi helpompi investoida kotimaiseen energiatuotantoon ja kehittää uusia energiamuotoja vientituotteiksi.

Pirita Ihamäki (kesk.) Kansaedustajaehdokas, Pori