Blogi

16. tammi, 2017

Julkaistu Satakunnan Kansassa 24.1.2017

Satakunta automaation ja robotiikan maakuntana luo edellytykset teollisen internetin kasvulle. Teollinen internet tarkoittaa älykkäiden laitteiden ja järjestelmien yhdistämistä verkkoon. Verkkoyhteyden avulla laitteita voidaan ohjata etänä tai laitteen tuottamaa dataa voidaan analysoida reaaliaikaisesti ja dataa yhdistelemällä tehostetaan yrityksen liiketoimintaa. Digitaalinen murros vie pian kaikki esineet internetiin, muuttaa teollista tuotantoa ja mahdollistaa kokonaan uusien liiketoimintamallien kehittämisen. Perinteisten toimintaketjujen rinnalle on noussut puhtaasti digitaalisia arvoketjuja. Teollinen internet on parhaimmillaan sitä, kun digitaalitekniikoita sovelletaan tuotannolliseen toimintaan ja teknisen kerroksen päälle jalostetaan globaalia liiketoimintaa. Kansainvälisen kasvun mahdollisuudet ovat tulleet tutuksi jo monelle yritykselle Satakunnassa, hyvänä esimerkkinä IonSign, joka toteuttaa etäohjauksella teollisen internetin palveluja Kiinaan. Tällaisia avauksia tarvitaan lisää Satakuntaan.

Satakunnan Ammattikorkeakoulussa on ymmärretty Satakunnan vahvuus teollisuuskaupunkina, mutta myös uusien teollisuusmuotojen tutkimus- ja tuotekehityksen merkitys, jolla luodaan uutta kansainvälistä liiketoimintaa. On muistettava, että suurin haaste on muutos vanhoista toimintamalleista pois oppiminen, joka on aivan yhtä haastavaa organisaatiolle kuin meille jokaiselle yksilönä. Teollinen internet luo Satakuntaan uutta teollisuutta mm.  yritykset voivat jalostaa suurta datamäärää liiketoiminnan tueksi sekä kehittää laitteiden väliseen kommunikaatioon pohjautuvaa liiketoimintaa ja tuottaa reaaliaikaisia palvelu- ja tuotantoprosesseja. Tällöin syntyy myös täysin uusia yrityksiä ja uusien ratkaisujen muodostamia ekosysteemejä ja markkinoita. Yksityisille ihminen hyötyy myös teollisesta internetistä, ja esim. kun ostan kaupasta vesipullon, se sisältää älyteknologiaa. Kun maksan pullon kassalla, se lähettää valmistajalle suoraan tilauksen uudesta pullosta. Pullon valmistaja saa reaaliaikaista tietoa siitä, kuinka monta vesipulloa jälleenmyyjät myyvät päivän aikana. Asiakas voisi saada tietoa, kuinka monta pulloa hän on juonut päivän aikana ja missä lähikaupassa kyseinen tuote olisi tarjouksessa.

Maakunnastamme muodostuu vetovoimainen teollisen internetin keskittymä, joka luo uusia yrityksiä alueelle ja globaaleja liiketoimintaverkostoja. Satakunta alueena kehittyy uusien teollisuustoimijoiden myötä ja näin ollen vahvistaa entisestään pitkäaikaista yritys- ja korkeakouluyhteistyötä.

Pirita Ihamäki FT, KTM (Samk opettaja)

24. huhti, 2016

Julkaistu Satakunnan kansassa 23.4.2016

Muutaman vuoden kuluttua jokaisessa palvelu- ja hoivakodissa kiertelee ainakin kaksi robottia: siivousrobotti lattialla ja hoivarobotti vanhusten hoivaamiseen. Imurointiin, tiskaukseen, ikkunan- ja pyykinpesuun, nurmikon leikkaamiseen ja muihin kodin rutiinitöihin tarkoitetut robotit ovat jopa toivottuja ja helpottavat sekä pidentävät vanhuksien kotona asumista. 

Hoivarobotiikan käyttötarkoituksia on yksinkertaisista avustavista ratkaisuista aina terapeuttisiin ja vuorovaikutusta tukeviin sosiaalisiin robotteihin saakka. Hoivarobotit eivät väsy eivätkä tee virheitä, miksi siis emme käyttäisi hoivarobotteja hoitajien työtä tukemaan ja helpottamaan. Tulevaisuudessa robotit valvovat hoitokotien eri toimintoja, kuten ilmastointia, turvallisuutta jne. Robotit voivat valvoa myös potilaan vitaalitoimintoja, kuten hengitystä.

Robottien ei ole tarkoitus korvata inhimillisiä kontakteja, vaan toimia niiden lisänä ja apuna. Esimerkkinä Paro-kuuttirobotin on tutkimuksissa todettu lisäävän muistisairaiden inhimillisiä kontakteja. Paro  näyttää rohkaisevan vanhuksia puhumaan ja seurustelemaan sekä hoitajien tai terapeutin että muiden vanhusten kanssa. Vanhukset juttelevat myös Paron itsensä kanssa. Eräässä viiden viikon vertailututkimuksessa havaittiin, että Paro paransi dementiaa sairastavien vanhusten elämänlaatua enemmän kuin lukupiiriin osallistuminen (Moyle ym. 2013) 

Robottien etu voi olla, että ne oppivat tunnistamaan ja muistamaan aivan jokaisen tapaamansa ihmisen erityispiirteet. Ainutkertaisuuden kohtaamisessa robotit voivat päästä pidemmälle kuin ihminen tunnistamaan sillä ne voivat esimerkiksi oppia tunnistamaan vaikeaselkoisesti puhuvien puhetta paremmin kuin ihmiset. Tällaisten robottien käyttö voi edistää inhimillistä kohtaamista auttamalla ihmisten välistä vuorovaikutusta ja toimia tulkkina mm. hoitajan ja potilaan välillä.

Hoivarobottien kaltaisen laajamittaisen, käytäntöjen muuttumiseen asti ulottuvan teknologian kehittämisen onkin kietouduttava muuhun yhteiskunnan ja hoivapalveluiden kehittämiseen. Meidän tulisi ymmärtää nykyhetken ja tulevaisuuden vanhuksia heidän tarpeitaan ja näkemyksiään sekä kehittää hoivarobotteja heidän tarpeisiinsa ihmisarvoa kunnioittavasti. Olisitko sinä valmis hyödyntämään hoivarobotteja arjessasi?

Lähde: Niemelä, M., Laitinen, A. (2016)  Robotiikka tulee hoivapalveluihin : miten käy vanhusten ihmisarvon? Futura 35 (2016) : 1, 47-54.

Pirita Ihamäki FT, KTM

10. joulu, 2015

Julkaistaan Sairaanhoitajat -lehdessä

Kuvitellaan, että tulen töihin, jossa minua on vastassa palvelurobotti iloisesti tervehtimässä ja päivän rutiinitehtäviämme suunnittelemassa. Lähden palvelurobotin kanssa potilaskierrolle. Eräs potilas tarvitsee apuani, koska hän ei yksin kykene kulkemaan yhteiseen toimitilaan tapaamaan muita potilaita. Tulemme palvelurobotin kanssa paikalle, jolloin ohjaan robotin nostamaan potilaan pyörätuoliin ja kuljettamaan potilaan toimitilaan. Potilas pääse sujuvasti robotin avustamana toimitilaan, jossa palvelurobotti näyttää samalla hänelle päivän uutiset maailmalta. Hoitaja kysyy potilaan vointia ja robotti kirjaa potilaan kertomuksen tiedostoksi, jonka hoitaja ohjaa suoraan potilastiedostoon.”

Palvelurobotti voidaan kansainvälisen robottiyhdistyksen (IFR) mukaan määritellä robotiksi, joka toimii osin tai täysin autonomisesti tuottaen palveluja ihmisille tai laitteille, pois lukien tuotannolliset tehtävät. Palvelurobotiikkaa on kehitetty sekä ammattimaiseen asiantuntijakäyttöön että kuluttajille. Palvelurobotiikkaa kehitetään myös monenlaisiin hoiva-, avustus- ja kuntoutustehtäviin. Palvelurobotiikan käyttötarkoituksia on yksinkertaisista avustavista ratkaisuista aina terapeuttisiin ja vuorovaikutusta tukeviin sosiaalisiin robotteihin saakka.

Smoothedu Oy ja Professio Oy järjestivät Helsingissä 8-9.12.2015 SOTE & Palvelurobotit – koulutuksen. Koulutuksessa tutustuttiin teollisuusrobottien käsitteistä aina palvelurobotiikan ja humanoidien käyttökohteisiin terveydenhuollossa. Ensimmäiset säilyneet piirustukset humanoidirobotista teki Leonardo Da Vinci noin 1495, jolloin Da Vinci suunnitteli muistilehtiöön mekaanisen ritarin, joka pystyi istumaan, heiluttamaan käsiä, liikuttamaan päätään ja leukaansa. Ei tiennyt Leonardo Da Vinci, mihin tulevaisuudessa hänen nimensä on myös päätynyt. Meillä Suomesta löytyy kaksi Da Vinci – robottijärjestelmää Helsingistä ja Tampereelta, jota käytetään sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa ja mitraaliläppien korjauksissa ja vaihdoissa. Da Vinci robottijärjestelmällä voidaan myös toteuttaa painonhallintaan liittyvää kirurgiaa sekä hoitaa gynekologisia syöpäsairauksia kuten kohtu- ja munasarjasyöpää. (Sami Vuoristo, 2012, 12)

Palvelurobotit tulevat tulevaisuudessa toimimaan apuvälineinä sairaanhoitajien arjessa. Palveluroboteissa on internet-yhteys rajattomaan tietopankkiin. Hoitajat voivat kerätä potilaista monenlaista dataa, jota voidaan hyödyntää potilaan parhaaksi SOTE ekosysteemissä. SOTE ekosysteemiä kuvaa myös termi teollinen internet. Termi teollinen internet viittaa infrastruktuuriin sekä fyysisiin laitteisiin, jotka ovat yhteydessä internetiin. Kyseiset laitteet osaavat tunnistaa itsensä muiden laitteiden kanssa. Teollinen internet sisältää lähes aina analytiikkaa sekä tässä tapauksessa potilaan analysointia. (Toim. Jari Juhanko, Marko Jurvansuu 2015, ETLA Raportit No. 42)  Esimerkiksi automaattinen tiedon jakelu potilaan omaisille, hoitajille ja lääkärille. Teollinen internet mahdollistaa potilasta hoitavan henkilöstön pääsyn digitaaliseen sairaalaympäristöön, jolloin potilaan hoitoprosessiin voidaan vaikuttaa reaaliaikaisesti. Näin voidaan parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. 

Potilaiden vaatimukset omasta hoidostaan ovat kasvaneet. Lisäksi asiakaspalvelun laatuvaatimukset ja kilpailu ovat koventuneet. Palvelurobotit eivät väsy eivätkä tee virheitä, miksi siis emme käyttäisi palvelurobotteja sairaanhoitajien työtä tukemaan ja helpottamaan. Tulevaisuudessa robotit valvovat sairaalan eri toimintoja, kuten ilmastointia, joka on tärkeää mm. leikkaussaleissa. Robotit voivat valvoa myös potilaan vitaalitoimintoja.  Robotit hoitavat mm. rutiininomaisia ja raskaita töitä, mutta robottien toimintaa tulee myös valvoa. Robotit kuljettavat näytteitä laboratorioon ja robotit syöttävät potilaita. Robotit voivat vapauttaa sairaanhoitajien käsiä muihin töihin, antaa aikaa potilaiden muuhun hoitoon ja näin voidaan lisätä potilaan tyytyväisyyttä.

SOTE & Palvelurobotit – koulutuksessa Zora Robotics Finland Oy esitteli hoivarobotti Zoraa, joka toimii mm. vanhusten virkistystoiminnassa. Zora osaa mm. tanssia, jumpata, soittaa musiikkia, pelata bingoa. Suomessa on muutamia hoitolaitoksia, jossa Zora on jo käytössä. Lisäksi Paro – robottihyljettä esiteltiin SOTE & Palvelurobotit – koulutuksessa. Suloista Paro – virikehyljettä hyödynnetään mm. muistisairaiden ja autististen potilaiden hoidossa. SOTE & Palvelurobotit – koulutus tarjosi laajan läpileikkauksen robottien historiasta, käyttötarkoituksista, sovelluksista ja myös arvioita tulevaisuuden palvelurobotiikasta. Robottien kehitys on jatkuvaa ja Androidirobotit ovat ihmisen ulkonäköä omaavia edistyksellisiä humanoidirobotteja. Androidirobotteja on mm. käytössä Japanissa hammaslääkäriopiskelijoiden potilaina. Androidit osaavat valittaa kivusta, elehtiä potilaiden käytöstä mm. yökkäämällä, jos hammaslääkäriopiskelija vahingossa työntää instrumenttinsa liian syvälle.

Palvelurobotiikan kehitys on nopeaa. Myös Suomessa on lähdetty mukaan kokeilemaan ja kehittämään palvelurobotiikan käyttöä terveydenhuollossa. Palvelurobotiikan tarkoitus on helpottaa ja parantaa niin sairaanhoitajien kuin potilaiden arkea osastoilla ja hoitolaitoksissa. Robotiikan tarkoituksena ei ole korvata ihmistä. Lisää rohkeutta ja innovaatioita kuitenkin tarvitaan, jotta tulevaisuuden lisääntyvää työtaakkaa voidaan helpottaa myös robotiikan avulla ja näin osaltaan varmistaa potilaiden hyvä hoito.

Sairaanhoitajan työpäivä on päättymässä, hän sanelee robotille ohjeet mahdollisten erikoistilanteiden varalle. Robotti lähtee hoitajan toimesta tarkastamaan potilaiden tilannetta. Robotti hyvästelee hoitajan iloisesti, näyttää samalla säätilanteen sekä kehottaa varomaan liukasta keliä”.

Pirita Ihamäki FT, KTM

23. elo, 2015

Digitalisaatio on nostettu keskeiseksi teemaksi hallitusohjelmassa. Digitalisaation edistäminen on osa hallituksen innovaatioihin liittyvää panostusta. Kaikista julkisista hankinnoista on tarkoitus ohjata 5 prosenttia innovatiivisiin hankkeisiin. Suoraan digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin on varattu 150 miljoonaa euroa. Tämän panostuksen pitäisi hallituksen laskelmien mukaan johtaa tuottavuuden kasvuun ja merkittäviin kustannussäästöihin. Meillä on myös Satakunnassa herättävä digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin  vientituotteina.

        Vienti on laskenut helmikuussa 2015 vientiä kertyi 4,2 miljardin euron arvosta, mikä on neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rauman satamaliikenteelle tapahtui vuonna 2014 viiden prosentin lasku vuoteen 2013 verrattuna. Teknologiateollisuus on merkittävin elinkeino Satakunnassa 51% alueen koko viennistä, työllisyysvaikutus 33 000 työpaikkaa eli runsas kolmannes Satakunnan kaikista työllisistä. Alalla työskentelee suoraan 13 000 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus on vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa (Tilastokeskus 2013). Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä jakautuu seuraavasti koko maassa 285 000 henkilöä ja Satakunnassa 13 000 henkilöä. Lisäksi teknologiateollisuuden liikevaihto mrd. euroa vuodessa on koko maassa 65 ja Satakunnassa 4,3. (Tilastokeskus 2013)

          Suomessa on arvioitu, että 95 prosenttia työpaikoista syntyy palvelualoille. Esimerkiksi logistiikkapalvelujen menestyksellä on suora yhteys vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Logistiikka on EU-tasollakin kirjattu yhdeksi keskeiseksi toimialaksi, jonka avulla jäsenmaiden kilpailukykyä pyritään parantamaan. Tulevaisuudessa on kehitettävä uusia vientituotteita ja jopa uusia toimialoja. Meidän tulisikin katsoa tulevaisuuteen ja kohentaa julkisia tukia enemmän uudistavaan kuin säilyttävään toimintaan myös Satakunnassa. Yli kolmasosa Suomen julkisista T&K-investoinneista tehdään cleantechiin. Satakunnalla on kaikki edellytykset Porin ja Rauman satamien myötä kehittää viennin liiketoimintaa, ottaa käyttöön kokeilukulttuuri ja täten ottaa mukaan myös uusia toimijoita. Satakunta tarvitsee uusia teknologiateollisuuden tuotteita, kuten kansainväliset äly logistiikkapalvelut (smart logicticservices) ja ympäristöteknologian tuotteita (Clentech products). Satakunnasta voidaan tehdä kokeellinen älykaupunki keskittymä, jossa kehitetään uuden teknologian mahdollistama ekosysteemi. Yhteistyöllä eri toimialoja yhdistellään ja löydetään uusia vientituotteita, kehitetään äly teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja palvelemaan Satakunnan teknologiateollisuutta ja lisätään vientiä. Mitä siis vielä odotamme, onko Satakunnalla rahkeita kehittää älykaupunki keskittymää aina vientituotteeksi. Nyt on aika kehittää uutta liiketoimintaa yhteistyöllä eri alojen toimijoiden kanssa sekä Porin Yliopistokeskuksen, Satakunnan Ammattikorkeakoulun ja kolmannen sektorin kanssa.

 Pirita Ihamäki FT, KTM

24. touko, 2015

Avaa oves, Pori –tapahtumasarja järjestetään 11.7-15.7.2015 välisenä aikana Mu Pori o kaunis –yhteisön ja SuomiAreenan kanssa yhteistyössä. Porilaiset avaavat jälleen ovensa ja haluavat toivottaa kaikki tervetulleiksi.

Porissa valmistaudutaan kesän suurimpaan ja merkittävimpään keskustelutilaisuuteen SuomiAreenaan. Avaa oves, Pori –tapahtumasarja järjestetään toista kertaa SuomiAreenan kanssa yhteistyössä. Avaa oves, Pori –tapahtumasarja alkaa lauantaina 11.7. Reposaari päivällä, jolloin yleisöllä on mahdollisuus kokea Räpsööläistä tunnelmaa. Reposaaressa avataan yleisölle kotipihoja, joista löytyy mm. katukirppiksiä ja musiikkiesityksiä. Reposaari-talolla on kirjoittajapaja, jonka ohjaajana on nuortenkirjailija Markku Karpio. Ennakkoilmoittautuminen kirjoituspajaan 12.6.2015 mennessä puskantiina@gmail.com. Lapsille on luvassa katupiirustustapahtuma.  

Avaa oves, Pori –tapahtumasarja on tarkoitettu koko perheen tapahtumaksi. Sunnuntaina 12.7. Lyttylän kartanolla järjestetään Pilpun MM-kisat. Pilppu on mailapeli, jota on pelattu Lyttylässä aina 1920-luvulta 1950-luvulle saakka. Yleisöllä on mahdollisuus kokea Porissa ensimmäiset Pilpun MM-kisat ja osallistua kisoihin. Pilpun MM-kisoihin on ennakkoilmoittautuminen 10.7.2015 mennessä hannu.o.elo@gmail.com. Parkour-rata villitsee lapset Lyttylän Kartanolla. Lyttylässä on luvassa Green Care –keskustelutilaisuus, jossa aiheena on ”Onko yhteys luontoon osa hyvää elämää/kuntoutusta/kasvatusta?” Keskustelijoina Juha Laine työllisyydenhoidon päällikkö Porista, Suvi Aaltonen työllisyydenhoidon päällikkö Forssasta, Tuomo Salovuori Green Care Finland ry:n puheenjohtaja, Anja Yli-Viikari vanhempi tutkija Luonnonvarakeskuksesta ja Kirsi Salonen eko- ja ympäristöpsykologi. Yleisöllä on mahdollisuus seurata ja osallistua Green Care –keskustelutilaisuuteen.

Avaa oves, Pori –tapahtumasarja vie yleisöä Taimimoision puutarhaan maanantaina 13.7. Pihalta Pöytään –tapahtumassa voit oppia mestareilta kukkienkäsittelyä ja valmistaa kotipihojen kasveista ihastuttavat kukkakimput, joissa vain mielikuvituksesi asettaa rajat sommittelulle. Kukkasidonnan havaintoesityksiä luvassa klo 10:30, 12:30 ja 14:30. Villiruokakouluttaja Heikki Ruusunen ja filosofi Henri Joonatan Lokki valmistavat käden käänteessä jokaiselta pihalta löytyvistä raaka-aineista vaikkapa rikkapestoa, villismoothieta ja voikukkakahvia. Puutarhankokkailuesitykset Taimimoisiolla klo 11.00, 13:00 ja 15:00. Yleisöllä on mahdollisuus oppia kukkakimppujen salat ja kokea makuelämyksiä rikkaruohoista valmistetuista Superfood-aterioista. 

Avaa oves, Pori –tapahtumasarja kutsuu yleisöä Satakuntalaiseen taidepiha –tapahtumaan tiistaina 14.7. Viikkarin valkaman ja Alavin pihalla on tarjolla erilaisia käsityöntaitajia Kalligrafia Sarikka Vuorenoja esittelee tekstaustyylejä ja häneltä saa omalla tekstillä varustetun sisutustaulun mukaan. Huopataiteilija Piritta Mäkinen pitää siipityöpajan osallistujille, huovuta siis itsellesi siivet. Kuvataidepäiväkoti järjestää pihalla taidenäyttelyn. Tarjolla on herkullinen satakuntalainen noutopöytä ja syödessään voi nauttia haitarimusiikista ja osallistua yhteislauluun. Yleisöllä on mahdollisuus nauttia erinomaisesta satakuntalaisesta ruuasta ja taide-elämyksistä osallistumalla Satakuntalaista taidepihatapahtumaa.

Avaa oves, Pori –tapahtumasarja johdattelee yleisöä keskiviikkona 15.7. Harmaalinnaan ITE-taidenäyttelyyn ja Villa Grankullan huvilakulttuurikierrokselle. ITE-taidenäyttely sijaitsee suomalaisessa kotiympäristössä, jossa pihalle on rakennettu normaalikokoinen betonileijona ja ilvekset porttivahteiksi sekä muita eläinveistoksia. Sisätiloista löytyy kymmenittäin savesta muotoiltuja kissaeläimiä ja muita keramiikkaelämiä, joita paperityöntekijä Teuvo Jalonen on toteuttanut harrastuksenaan.

Harmaalinnassa sijaitsee upea Villa Grankulla pitsihuvila on osa suomalaista kulttuuriperintöä parhaimmillaan. Yleisöllä on mahdollisuus päästä huvilakierroselle ja kierroksen päätteeksi nauttia leivoskahvit huvila hengen mukaan.

Avaa oves, Pori –tapahtumasarja tarjoaa porilaisia kohteita ja elämyksiä sekä yhdessä oloa koko perheelle heinäkuussa SuomiAreenan aikaan. Heittäydy mukaan Avaa oves, Pori –tapahtumasarjan vietäväksi kokemaan elämyksiä, jotka voit kokea vain SuomiAreenassa.

Mu Pori o Kaunis

Kaupunki- ja maisemakulttuuriseura ry

Pj. Pirita Ihamäki